Ja pölyksi se muuttui...

Tämä kerta aloitettiin positiivisemmalla asenteella ja varasuunnitelmalla, jos sattuu laitteille olemaan ruuhkaa. Tarkoitus oli työstää rungon kaulaliitoskolo, sekä mikkimontut ja vaihtoehtoisesti kaventaa kaula lähelle oikeaa mittaa.

Uutta mikki jigiä ei ollut saatavilla, joten aloin työstää sitä ensiksi resun mallin pohjalta. Tämä kuitenkin osoittautui turhauttavaksi ja aikaavieväksi hommaksi, joten lopulta luovuin siiitä. Sen sijaan aloin jyrsimään kaulaliitoksen koloa. Tämä olikin hyvä homma, koska työ osoittautuikin yllättävän hankalaksi.
Laakeriteriä piti vaihdella välillä pitempään ja loppu osa jyrsittiin ilman jigiä (erittäin kiikkerää. ja tarkkaa).
Ulkoistin tämän viimeisen kohdan, jotten pilaisi runkoa.

Aukon reunan loppu osa otettiin sitten taltalla ja viilalla. Siinä olisi jyrsin saattanut keikahtaa radikaalissa paikassa ja pilata kolon. Toivottavasti tästä tuli sitten tarpeeksi hyvä pohja.

Jyrsinnän välillä ehdin työstää otelautaa. Sahasin sen karkeaan muotoon ensin vannesahalla ja sitten hion nauhahiomakoneella. Tavoitteena olisi että otelaudan toinen pää on noin 40mm ja toinen 54mm. Tähän liimataan myöhemmin reunanauhat, joten lopullinen leveys on noin 43mm ja 57mm. Hiominen onnistui kohtuu hyvin, hieman pitää vielä kaventantaa käsin hiomalla.

Kurssille alkoi Joulutauko, homma jatkuu Tammikuun yhdestoista. Kunnian himoinen tavoite olisi saada tehtyä kotona reunanauhojen liimaaminen otelautaan, sekä otelautamerkkien jyrsintä ja liimaus. Ensin pitää kuitenkin syventää nauhauria 4mm asti. Nyt ne ovat liian matalat ja häviävät reunoilta kun radius hiotaan.
Ehkä yritän myös saada kitaran kanteen vähän muotoa, saas nyt nähdä mitä saa aikaiseksi.

Toivoton Tiistai

Tällä kerralla oli tarkoitus tehdä uusi jigi ja jyrsiä sen avulla kaulan sekä mikkien kolot. Aikaa tuhraantui aika paljon neuvojan, sekä laitteiden vapautumista odotellessa. Eikä tällä kerralla ollut oikein suunniteltu vaihtoehtoista pläniä. No hädissäni sitten aloin höyläämään lapaa tasaiseksi ja sekin meinasi mennä pieleen. Käsihöylä repäisi vähän liikaa liitoksen kohdalta ja siihen tuli pieni monttu. Tämä siksi, koska mahonki on kovin pehmeä puu ja terä sattui tökkäämään taitokseen sopivasti. Olisi pitänyt höylätä pelkästään lavan päätä kohti. Tosin tästä taisi selvitä säikähdyksellä, koska kolo jää kutakuinkin kaulan ulkopuolelle kun muoto sahataan. Ja tuleehan siihen vielä reunanauha.

Aloin seuraavana työstää jigiä. Ensin porasin pois ylimääräistä puuta ennen laakeriterällä ajoa. Ja viimein kun sain jyrsimen käyttööni rupesin tekemään kaulakoloa. Tämä sujui hyvin, mutta mikkikolon jyrsinnässä tapahtui kämmi. Ilmeisesti laakeri pääsi hyppäämään aloituksessa ulos päällimmäisestä sapluunasta ja tekaisi opettajan jigiin  (sekä työstettävään) mutkan. Enkä tätä tietenkään kiireessä huomannut.

Nyt tarttee sitten uuden jyrsintäjigin mikrofoneille. No parempi mokata tuohon vaneriin kuin kitaran kanteen. Hanskat tipahti tältä kertaa...

Vain vähäistä edistystä...

Aloitin tämän kerran työt valmistelemalla lapalevennykset ennen liimausta. Jouduin hieman oikohöyläämään kaulan toista kylkeä, koska lavan sivu oli hieman kupera. Samalla käytin levennyspalasia hiomakoneessa, jotta liimattavat sivut olisivat suorat. Mieli teki oikaista myös kaulan sivu hiomakoneella, mutta se ei kuulemma ole hyvä idea, huokoset menevät tukkoon. Paras liimaussauma olisi käsihöylän jäljiltä.

No tämän jälkeen aloitettiin perinteisellä liimausalustan kasaamisella ja liimaamisella ilman liimaa. Siinä piti kokeilla muutamia vaihtoehtoja, oli yllättävän työläs löytää tukeva alusta. Ratkaisu oli lopulta yksinkertainen, eli tällä mentiin:

Sitten vain liimat väliin, puristimet paikoilleen ja kitaran bodyn kimppuun. Liitos saisi kuivaa rauhassa tällä välin.

Aloin suunnitella kitaran kaulaliitos koloa. Sapluunana käytin Gibsonin P-90 jyrsintäjigiä,  jonka mukaan piirsin ensin runat ja sitten päätyyn syvyys merkit 30mm ja lopulliseen 40mm.

Sitten porasin puuta pois 30mm merkkiin asti, helpottaakseni jyrsintää. Mutta itse jyrsintä jäi näköjään ensikerralle.

Tässä on sitten vähän hahmotelmaa tuotoksesta.

Melkein valmis

Syysloma ohi on ja homma jatkuu...

Tauko tuli kyllä tarpeeseen ja nyt on hyvä jatkaa projektin parissa. Aloitin kaularaudan uran jyrsinnällä. Siihen tehtiin raudan levyinen 9mm syvä kolo alajyrsimellä. Syvyys ja keskikohta merkittiin kaulan päätyyn ja ura jyrsittiin milli kerrallaan. Tämä oli yllättävänkin hidas homma ja kaiken lisäksi ura heitti toisesta päästä hivenen, täytyy korjata myöhemmin.

Jyrsinnän jälkeen suunnittelin kaulaliitoksen kansikulmaa (3.5 astetta) ensin paperille ja sitten piirsin puuhun viivat. Höyläsin käsihöylällä piiruun asti, jolloin kanteen tuli oikea kulma. Mikrofonien alueelle ei saanut koskea vielä tässä vaiheessa.

Rungon paksuus ennen ja jälkeen kulman piirtämisen

Kulmassa 3.5 astetta ja kannessa viiva, jonka yli ei saanut höylätä

Kerkesin vielä leikata lavan levennyspalat (lavan päästä) vannesahalla,  liimaamisen jätän seuraavaan kertaan.

Lavan liimaus

Viime kerralla sain sahattua kaulan ja lavan neljän asteen kulman valmiiksi, mutta en ehtinyt liimata sitä. No nyt olisi sen vuoro. Ensin tosin ohensin käsihöylällä lavan mahongin noin 14,5 milliin. Tällä höyläämisoperaatiolla saatiin siirrettyä liitosta hivenen lavan päätä kohti.

Eben lapaviilu on 2 milliä vahvaa, joten lavan kokonaisvahvuudeksi tulee nyt 16-17mm. Piirustuksissa vahvuudeksi on annettu 15mm, eli on siinä vielä työstövaraakin.

Tämän jälkeen esikasasin kaulan puristimilla (ennen liimausta). Tässä oli tärkeää laittaa puristimilla topparit kaulan runkopäähän, sekä lavan päätyyn (jottein liitos luista liimatessa). Toinen tärkeä asia oli katsoa suorakulmalla että kaula on kohtisuorassa liimausalustaa vasten. Ja kolmas tärkeä seikka oli leikata liimattavan sauman kokoiset puut puristimen alle.

Sitten ei muuta kuin liima väliin ja annetaan kuivua rauhassa. Puolen tunnin kuivumisen jälkeen päätin liimata myös sopivan palasen kaulan toiseen päähän. Sinne tulee runkoliitos ja se tarvitsi kaulan vahvuisen lisäpalan. Tämä aihio muotoillaan sitten vannesahalla oikeaan profiiliin.

Kaulalle ei oikeastaan tällä kertaa kannattanut tehdä enempää, eli jatkoin rungon hiomista käsin. Kokoajan kuitenkin kalvasi ajatus että eikö tässä voisi tehdä jotain järkevämpää. Keskustelin asiasta opettajan kanssa ja sain ohjeet rungon ja kaulan välisen liitoskulman tekoon. Se höylättäisiin käsin ensin 3.5 - 4 asteen kulmaan, siten että rungon pää on otelaudan kuudennentoista nauhan kohdalla. Ja siitä sitten viistetään otelaudan loppuosan verran. Ensiksi piti muokata otelauta oikean mittaiseksi. Otelautaan jätettiin 21 - 22 nauhan välin verran puuta päähän, tämä sahattiin vannesahalla ja hiottiin suoraksi. Kaulamikrofonin reunasuoja tulisi myöhemmin tätä vasten, joten sen pitää olla suorassa.

Katkaisun jälkeen piirsin keskiviivan runkoon ja merkkasin siihen kohtisuoraan poikkiviivan, johon otelaudan pää yltäisi. Tästä poikkiviivasta alkaen höylättäisiin kansi oikeaan kulmaan.

No höyläystäpä ei ehtinyt aloittaa, koska aika loppui. Pitää yrittää tehdä kotona tämä homma, varsinkaan kun ensi Tiistaina ei ole ohjattua opetusta.

Lopuksi vielä kuvat tuotoksista:

Tehtävä Kaulakulma

Tänään aloittelin kitaran bodyn hionnalla, sitä piti vielä vähän pyöristellä ja ottaa puuta pois sieltä täältä. Olin tätä jo tehnyt hiontaa ennalta pari tuntia kotona porakoneeseen liitetyillä Bilteman hiomarullilla ja käsipelillä. Tosin nyt pitää tehdä samat hionnat uusiksi, ehkä kotihommissa oli tärkeintä se henkinen puoli, tiedä häntä.

Huomasin myös että olin unohtanut kääntää keskimmäisen kaulapuuriman ympäri, jotta puunsyy kuvio olisi rikkoontunut. Tämä ei kuulemma ole niin vaarallista, koska liimasaumat vahvistavat kaulaa riittävästi. 

Aloitin myös kaulan työstön, koska sitä voi tehdä rungon kanssa vuorotellen riippuen koneista ja työvaiheista. Liimatusta kaulalankusta oli tavoitteena saada 20mm kaulapuu ja homma hoitui leikkaamalla se vannesahalla halki.

Eli saatiin noin 23, sekä 21 milliä paksut palikat. Tuossa vannesaha vähän kieroili, joten ei haljennut ihan keskeltä. Tuosta paksummasta tulisi varsinainen kaula nyt tekeillä olevaan kitaraan.

Leikkauksen jälkeen höyläsin puut 20mm ja toisen 19.5mm (tästä periaatteessa saattaisi tulla myös yksi kitaran kaula).

Seuraavaksi varsinaisesta kaulapuusta (20mm) leikataan lapa 14 asteen kulmassa, joka sitten liimataan myöhemmin takaisen. Näin tehtynä saadaan vahvempi kaulaliitos. Homma alkoi piirtämällä ympäriinsä oikea leikkauskulma ja apuviivat.

Varsinainen katkaisu hoitui kätevästi käsisahalla ja lehmän hermoilla, tuossa ei tosiaankaan kannattanut pitää kiirettä. Eikä painaa sahaa voimalla, eli kevyttä sahausta.

Sahaus onnistui hyvin ja seuraavaksi oli vuorossa sahauspintojen tasaus käsihöylällä. Höyläys piti tehdä viistosti ja piirtelin siihenkin joitain apuviivoja.

Loppujen lopuksi aika helppo homma, suotta jännitin. Lapa olisi nyt valmis liimattavaksi, mutta jääköön se ensi kertaan.

Edistystä havaittavissa

Aloittelin tänään kaulan palojen liimaamisella. Kaula sai kuivata rauhassa pari tuntia, jona aikana työstin kitaran runkoa.

Liimausurakka alkoi perinteisesti kaulan esikasaamisella puristimiin, jotta kaikki on valmiina ja strategia suunniteltuna liimaustilanteessa.
                                

Esikasaus

Levitin liimat reunimmaisiin kappaleihin ja kiristelin puristimia keskeltä reunoille päin, jottei jäisi turhia jännityksiä kaulaan.

Liimattu kaula

Tiukka on sauma

Liimauksen jälkeen leikkasin kannen, sekä runkomahongin toiset päät samalle tasalle ja ajoin tasohöylällä rungon kannen lähelle 16mm. Tässä meinasi tulla  kuoppia kanteen, joita jouduin sitten paikkailemaan varovaisella höyläyksellä. Onneksi siitä vielä selvisi säikähdyksellä. Höyläsin myös runkoa millin ohuemmaksi. Koko rungon paksuudeksi tuli nyt noin 61,5mm (Les Paulin kokonaispaksuus on 61mm), eli vähän jäi vielä työvaraa.

No siinä höyläyksessä katosi samalla puuhun piirretty runkolinjaus, eli se oli tehtävä uudelleen. Seuraavaksi pääsinkin sahaamaan kitaran muotoa vannesahalla. Tein tiukkoihin mutkiin muutaman apuleikkauksen ja ei muuta kuin saha laulamaan.

Siinä on sitten karkea, mutta leikattu runko. Piirros pitäisi olla näkyvillä, ainakin suurimmaksi osaksi.

Aikaa jäi vielä vähän, joten aloitin muotojen hiomista. En kuitenkaan saanut hommaa ihan valmiiksi asti.

Siinä on sitten konkreettiset illan tulokset, liimattu kaula-aihio ja muotoleikattu runko.

Ei se vieläkään näytä kitaralta...

Tiistai tuli taas ja pääsin projektin kimppuun. Aloitin kannen liimauksella runkoon, koska siinä menisi noin tunnin verran liiman kuivumisessa ja sinä aikana voisi työstää kaulapuuta.

Homma alkoi sillä että mittailin kannen suhteessa runkoon kohilleen ja laitoin kannen puristimilla kiinni.

Tätä ennen olin kuitenkin porannut 4 ohjuritappia runkopuun ja kannen kulmiin, jotta liimauksessa palaset pysyvät kohillaan.

Sitten ei muuta kuin liima runkoon, sekä kostealla pyyhitty vaahterankansi paikoilleen ja rivakasti puristimet paikoilleen. Kiristäminen aloitetaan keskeltä, jotta kansi ei jää kuprulle.

Kuivaminen kestäisi reilun tunnin, joten ei kun kaulan kimppuun. Kaulalankku höylättiin ensin kauttualtaan ja halkaistiin kahtia. Sitten toinen puolisko halkaistiin kolmeen osaan sirkkelillä ja sahauspinta höylättin. Puiden paksuus on noin 22x25mm.

Palaset liimataan myöhemmin yhteen liimakaulaksi, jotta kaulasta tulisi kestävämpi. Ja näköjään jäi sitten vielä sopiva kaulapuu tuleviin projekteihin.

Kolme tuntia on lyhyt aika, eli siinä kaikki mitä tällä kertaa sain aikaiseksi. Ensikerran tavoitteena olisi höylätä runko oikeaan paksuuteen, sahata muoto ja kenties liimata kaula.