Lavan liimaus

Viime kerralla sain sahattua kaulan ja lavan neljän asteen kulman valmiiksi, mutta en ehtinyt liimata sitä. No nyt olisi sen vuoro. Ensin tosin ohensin käsihöylällä lavan mahongin noin 14,5 milliin. Tällä höyläämisoperaatiolla saatiin siirrettyä liitosta hivenen lavan päätä kohti.

Eben lapaviilu on 2 milliä vahvaa, joten lavan kokonaisvahvuudeksi tulee nyt 16-17mm. Piirustuksissa vahvuudeksi on annettu 15mm, eli on siinä vielä työstövaraakin.

Tämän jälkeen esikasasin kaulan puristimilla (ennen liimausta). Tässä oli tärkeää laittaa puristimilla topparit kaulan runkopäähän, sekä lavan päätyyn (jottein liitos luista liimatessa). Toinen tärkeä asia oli katsoa suorakulmalla että kaula on kohtisuorassa liimausalustaa vasten. Ja kolmas tärkeä seikka oli leikata liimattavan sauman kokoiset puut puristimen alle.

Sitten ei muuta kuin liima väliin ja annetaan kuivua rauhassa. Puolen tunnin kuivumisen jälkeen päätin liimata myös sopivan palasen kaulan toiseen päähän. Sinne tulee runkoliitos ja se tarvitsi kaulan vahvuisen lisäpalan. Tämä aihio muotoillaan sitten vannesahalla oikeaan profiiliin.

Kaulalle ei oikeastaan tällä kertaa kannattanut tehdä enempää, eli jatkoin rungon hiomista käsin. Kokoajan kuitenkin kalvasi ajatus että eikö tässä voisi tehdä jotain järkevämpää. Keskustelin asiasta opettajan kanssa ja sain ohjeet rungon ja kaulan välisen liitoskulman tekoon. Se höylättäisiin käsin ensin 3.5 - 4 asteen kulmaan, siten että rungon pää on otelaudan kuudennentoista nauhan kohdalla. Ja siitä sitten viistetään otelaudan loppuosan verran. Ensiksi piti muokata otelauta oikean mittaiseksi. Otelautaan jätettiin 21 - 22 nauhan välin verran puuta päähän, tämä sahattiin vannesahalla ja hiottiin suoraksi. Kaulamikrofonin reunasuoja tulisi myöhemmin tätä vasten, joten sen pitää olla suorassa.

Katkaisun jälkeen piirsin keskiviivan runkoon ja merkkasin siihen kohtisuoraan poikkiviivan, johon otelaudan pää yltäisi. Tästä poikkiviivasta alkaen höylättäisiin kansi oikeaan kulmaan.

No höyläystäpä ei ehtinyt aloittaa, koska aika loppui. Pitää yrittää tehdä kotona tämä homma, varsinkaan kun ensi Tiistaina ei ole ohjattua opetusta.

Lopuksi vielä kuvat tuotoksista:

Tehtävä Kaulakulma

Tänään aloittelin kitaran bodyn hionnalla, sitä piti vielä vähän pyöristellä ja ottaa puuta pois sieltä täältä. Olin tätä jo tehnyt hiontaa ennalta pari tuntia kotona porakoneeseen liitetyillä Bilteman hiomarullilla ja käsipelillä. Tosin nyt pitää tehdä samat hionnat uusiksi, ehkä kotihommissa oli tärkeintä se henkinen puoli, tiedä häntä.

Huomasin myös että olin unohtanut kääntää keskimmäisen kaulapuuriman ympäri, jotta puunsyy kuvio olisi rikkoontunut. Tämä ei kuulemma ole niin vaarallista, koska liimasaumat vahvistavat kaulaa riittävästi. 

Aloitin myös kaulan työstön, koska sitä voi tehdä rungon kanssa vuorotellen riippuen koneista ja työvaiheista. Liimatusta kaulalankusta oli tavoitteena saada 20mm kaulapuu ja homma hoitui leikkaamalla se vannesahalla halki.

Eli saatiin noin 23, sekä 21 milliä paksut palikat. Tuossa vannesaha vähän kieroili, joten ei haljennut ihan keskeltä. Tuosta paksummasta tulisi varsinainen kaula nyt tekeillä olevaan kitaraan.

Leikkauksen jälkeen höyläsin puut 20mm ja toisen 19.5mm (tästä periaatteessa saattaisi tulla myös yksi kitaran kaula).

Seuraavaksi varsinaisesta kaulapuusta (20mm) leikataan lapa 14 asteen kulmassa, joka sitten liimataan myöhemmin takaisen. Näin tehtynä saadaan vahvempi kaulaliitos. Homma alkoi piirtämällä ympäriinsä oikea leikkauskulma ja apuviivat.

Varsinainen katkaisu hoitui kätevästi käsisahalla ja lehmän hermoilla, tuossa ei tosiaankaan kannattanut pitää kiirettä. Eikä painaa sahaa voimalla, eli kevyttä sahausta.

Sahaus onnistui hyvin ja seuraavaksi oli vuorossa sahauspintojen tasaus käsihöylällä. Höyläys piti tehdä viistosti ja piirtelin siihenkin joitain apuviivoja.

Loppujen lopuksi aika helppo homma, suotta jännitin. Lapa olisi nyt valmis liimattavaksi, mutta jääköön se ensi kertaan.

Edistystä havaittavissa

Aloittelin tänään kaulan palojen liimaamisella. Kaula sai kuivata rauhassa pari tuntia, jona aikana työstin kitaran runkoa.

Liimausurakka alkoi perinteisesti kaulan esikasaamisella puristimiin, jotta kaikki on valmiina ja strategia suunniteltuna liimaustilanteessa.
                                

Esikasaus

Levitin liimat reunimmaisiin kappaleihin ja kiristelin puristimia keskeltä reunoille päin, jottei jäisi turhia jännityksiä kaulaan.

Liimattu kaula

Tiukka on sauma

Liimauksen jälkeen leikkasin kannen, sekä runkomahongin toiset päät samalle tasalle ja ajoin tasohöylällä rungon kannen lähelle 16mm. Tässä meinasi tulla  kuoppia kanteen, joita jouduin sitten paikkailemaan varovaisella höyläyksellä. Onneksi siitä vielä selvisi säikähdyksellä. Höyläsin myös runkoa millin ohuemmaksi. Koko rungon paksuudeksi tuli nyt noin 61,5mm (Les Paulin kokonaispaksuus on 61mm), eli vähän jäi vielä työvaraa.

No siinä höyläyksessä katosi samalla puuhun piirretty runkolinjaus, eli se oli tehtävä uudelleen. Seuraavaksi pääsinkin sahaamaan kitaran muotoa vannesahalla. Tein tiukkoihin mutkiin muutaman apuleikkauksen ja ei muuta kuin saha laulamaan.

Siinä on sitten karkea, mutta leikattu runko. Piirros pitäisi olla näkyvillä, ainakin suurimmaksi osaksi.

Aikaa jäi vielä vähän, joten aloitin muotojen hiomista. En kuitenkaan saanut hommaa ihan valmiiksi asti.

Siinä on sitten konkreettiset illan tulokset, liimattu kaula-aihio ja muotoleikattu runko.