Nauhojen viilausta ja tallan asennusta.

Eilen oli sitten viimeinen kerta soitinrakennusta tälle keväälle ja tavoitteena oli saada kitara soimaan, mutta toisin kävi. Tallan ja kielipitimen sovittaminen vaati sen verran aikaa että nauhoja ei ihan saanut hiottua loppuun. Mutta eipä tuo pahasti jäänyt kesken, eli tehdään sitten kotona loppuun.

Tallan ja kielipitimen koloja piti syventää ja tein tämän käsin poranterällä ja taltalla. Mahonki on sen verran pehmeää että sälöt irtoili helposti. Senkkasin samalla reikien reunuksista vähän lakkaa pois, jos joskus sattuu joutuun irroittamaan tallaa tai kielipidintä niin lakka ei lohkea niin helposti.

Kilipitimen holkin koloon piti sitten muistaa asentaa maadoituskaapeli. Se puristuu sitten reunaa vasten kun holkki asennetaan paikoilleen. Reistä tein sen verran väljät että holkin sileä osa meni reikään hyvin, mutta boori osa ei ja sitten vaan naputellaan holkit paikalleen. Kohtuullisesti voimaa tuo vaati ja tuollainen muovi vasara antaa vähän periksi, mutta eipä tuu jälkiä.

Talla istahti paikalleen nätisti, mutta kielipitimen reiät olivat liian lähekkäin. Tämä piti ratkaista viilaamalla reikien sisäsyrjästä metallia pois ja sen jälkeen se istahti paikalleen hyvin. Tästä ei ole haittaa, koska viilaukset jää piiloon ja pitimessä on kiristysruuvit.

 Siinäpä ne sitten on paikallaan odottamassa kieliä.

Sitten pääsin nauhojen kimppuun. Nauhat hiotaan vesihiomapaperilla, ensin 180:llä tai 240:llä, sitten 400:lla ja viimeksi 400 taustapuolella kiilloitus ja viimeistely hiomatahnalla. Apuna käytin nauhan mukaan pyöristettyä puukalikkaa.

Nauhat hiotaan pyöriäksi ensin karkealla yrittäen saada kolot ja tasaiset hiomajäljet pois. Otelauta kannattaa suojata maalarin teipillä.

Nauhoissa oli kuitenkin niin syviä koloja että joudun vielä tasohiomaan niitä ennen pyöristystä. Eli homma jatkuu..