Ensin piti merkata otelaudan reunat, jotta talla saataisiin oikealle kohdalle sivusuunnassa. Käytin tähän pitkää viivainta.
Seuraavana katsoin tallan kohdan kitaran mensuurin perusteella, joka on 629mm satulasta tallaan. Säädin tallan korkeamman E-kielen säädön noin 2 milliä satulan päästä ja matalan E-kielen kohdan noin puoleen väliin. Yritin sitten tähdätä sen 629mm mitan korkeamman E:n pitimen reunaan. Merkkasin sitten sen mukaan tallan reiän paikan.
Matalan E:n puolella otin vastaavaksi mitaksi 631mm, koska laitoin tallan 2-3mm vinoon matalan E:n puolelta. Merkkasin samoten sinne tallan reiän. Tämä vinous liittyy nyt ilmeisesti satulakompensaatioon, en tosin tiedä tarkasti tätä teoriaa, mutta näin kaiketi kuuluu tehdä. Tässä on nyt yksi niistä asioista mitä ei saa sössiä ja satojen tarkisteluitten jälkeen siinä ne paikat nyt on.
Seuraavaksi tein vastaavat reiät kielipitimille, nämä tuli noin 4 cm tallasta. Yritin pistää pitimet kuitenkin suoraan, joten mittasin paikan satulan päästä. Koitin kohdistaa pidikkeiden reiät tallan nauhaurien kanssa ja sitten vielä katsoa että ne ovat otelaudan reunaan nähden järkevästi. Tässä on hyvä käyttää mm. karhulankaa apuna, viivotin on vähän hankala tähän.
Paikkojen merkkauksen jälkeen porasin 4mm apureiät tallan ja pidikkeen kohtiin.
Ja sen jälkeen isommat reiät: 11mm tallalle ja 10,5mm kielipidikkeiden tappeille. Reiät eivät saa olla väljät, vaan juuri sopivat. Tappeissa on boorit, jotka pureutuu puuhun. Tapin sileän osan perusteella valitaan pora. Ja porakoneessa pitää olla kunnolla kierroksia.
Siinä on sitten mallattu tappeja paikalleen. Tässä prosessissa kesti yllättävän kauan, mutta mielestäni nämä asiat piti tehdä huolella.
Aikaa jäi 20min ja aikaa oli sen verran että muutaman lakkakerroksen kerkesi hiettää. Tässä käytettiin Dicco thinneriä ja Dicco selluloosalakkaa sopivassa suhteessa. Tämän mallin kitara on hankala lakata, koska se on painava ja kaula on liimattu kiinni. Eli keskityttiin nyt sitten rungon lakkaukseen, jotta kaulasta voi pidellä kiinni ja lakataan kaulaa sitten ensi kerralla.
Heittelimme tunteella 3-4 lakkakerrosta joka puolelle. Aina olittelimme sivuista ja sitten pohja, sekä kansi. Lakkaus oli nopeaa ja käytännössä lakka kuivui saman tein koska puu imaisi lakan. Valumisistakaan ei ollut riesaa.
Lakkauksen jälkeen vein kitaran sitten kotiin roikkumaan yön ajaksi, jossa se sai kuivua rauhassa.
Löysin kuitenkin aamulla kannesta pari naarmua ja yden kolon, jota en ollut huomannut aikaisemmin (tallan ja kielipidikkeen välissä) ja täytyy nyt sitten pähkäillä että hioisiko naarmut vielä pois. Vetäisi sitten uudet kerrokset kanteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti