Edelleen nauhojen kimpussa

Revin vielä osan nauhoista irti, koska ne heiluivat reunoilta. Tähän oli kätevä tapa lämmittää metalli kuumaksi kolvilla, jolloin nauha irtosi kohtuu helposti. Lämmittämisen takia ebenpuu ei päässyt lohkeileen kovin paljon, malttoi vain lämmittää tarpeeksi. Sitten vaan varovasti kuuma nauha pihteillä irti.

Irroituksen jälkeen tein nauhoista kaarevampia kuin otelauta ja hakkasin nauhojen alapuolelle uusia tartuntoja vasaran sorkkapäällä.

Tartuntojen naputtelua ei tosin pidä tehdä metallin päällä (kuvassa nauha on vähän virhellisesti tuettu metalliin), vaan puuta vasten.

Sitten kun edellä mainitut toimenpiteet oli tehty niin nauhan alle ripaus Titebondia liukasteeksi ja vasaroimaan nauhaa paikoilleen. Löysin kurssin mellipuolelta kuparilekan, sitä ja puukalikkaa apuna käyttäen koputtelin nauhan paikoilleen. Tällä kertaa ensin reunat ja sitten keskeltä varovasti.

Toimenpiteet toistin seitsemälle nauhalle, jotka olivat irti ja tarttuivathan ne hyvin kiinni. Tämä oli yllättävänkin aikaa vievää hommaa ja sinne jäi vielä kolme odotteleen työstöä. Josko sitä ens kerralla kaulaa muotoileen...